Haastekilpailu voi olla ”tieteen Idols”, ratkaista yhteiskunnallisen pulman tai avata menestystien bisnekselle.
Miljoona euroa tarpeeksi hyvälle idealle. Näkyvyyttä ja tukea oman idean työstämiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen.
Ei ihme, että itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Sitran järjestämä Ratkaisu 100 -haastekilpailuun tuli 230 hakemusta ympäri maan.
Haastekilpailuja järjestetään pienistä niin sanotuista hackathoneista merkittäviin, suurella toiminnallisella ja taloudellisella tuella houkutteleviin projekteihin. Niin ikään itsenäisyyden juhlavuonna järjestetyssä säätiöiden rahoittamassa Vuosisadan rakentajat -haastekilpailussa jaossa oli yhteensä 2,5 miljoonaa euroa.
– Vähän kuin tieteen Idols, kuvailee haastekilpailua professori Seppo Koski Oulun yliopistosta.
Kosken johtama Elämän peili -tiimi palkittiin Vuosisadan rakentajat -kilpailussa 150 000 eurolla.
Elämän peilissä yhdistyvät biologia, nanobiologia, lääketiede ja teknologia, kun ranneke lukee kaiken, mitä ihmiskehossa tapahtuu.
Tieteiselokuvalta kuulostavan ratkaisun perusajatuksena on, että pitkällä aikavälillä rannekkeen käyttäjä oppii tuntemaan kehoaan ja tarpeitaan paremmin, huomaa kuinka erilaiset ihmissuhteet vaikuttavat häneen ja lopulta osoittaa, kuinka tärkeitä inhimilliset suhteet ovat.
Kosken mukaan osallistuminen kilpailuun oli piristävää ja ravisteli perinteistä kuvaa kammiossaan puurtavista tutkijoista.
– Tiede on haasteellista, asiat eivät ole yksinkertaisia. Oman jutun pukeminen ymmärrettäväksi, sekin on taito joka vaatii harjaantumista, Koski sanoo kilpailukokemuksen muista hyödyistä.
– Kilpailuun osallistuminen oli tärkeä kimmoke idean jalostamiselle ja tiimin kokoamiselle.
Näkyvyys houkutti
Sitran Ratkaisu 100 -kilpailuun osallistunut HeadAI Oy:n perustaja Harri Ketamo sanoo kilpailun tarjoaman arvovallan, näkyvyyden ja verkostojen houkuttaneen.
– Ei voinut jättää menemättä.
HeadAIssa tekoäly kartoittaa ihmisten osaamista verkon avointa dataa hyödyntämällä. Kilpailuratkaisun avulla esimerkiksi julkinen sektori tai yritykset näkevät, mitä osaamista tällä hetkellä on sopivasti ja mitä ei. Tämä auttaa arvioimaan, miten työntekijöitä pitää uudelleen kouluttaa tai minkälaista koulutusta tarjota kansalaisille.
Ketamo oli tyytyväinen siihen, miten kilpailun järjestäjät panostivat kaikkien finalistien näkyvyyteen.
Tyytyväisyyttä ei toki laskenut, että HeadAI oli toinen kisan voittajista. Miljoonan euron pääpalkinto jaettiin kahden osallistujan kesken.
– Puoli miljoonaa mahdollisti sen, että voimme edetä iso kuva edellä ja mahdollistaa systeemistä muutosta työmarkkinassa. Jos olisi lähdetty kassa edellä, olisi tullut sirpaleisempi kokonaiskuva.
Näkyvyys ja raha helpottivat myös kilpailua seuranneita neuvotteluja.
– Arvoa oli enemmän kuin se puoli miljoonaa, Ketamo sanoo hyödystä.
Ratkaisevaa bisnekselle
HeadAI:n kanssa voiton jakoi Positiivinen CV, jonka avulla lapsi ja nuori oppii tunnistamaan osaamistaan laajasti. Positiiviseen CV:hen voidaan tallentaa näyttöjä taidoista eri ympäristöissä, kouluissa, kotona, harrastuksissa ja kaveripiirissä. CV muovautuu lapsen omien tarpeiden mukaan ja kasvaa yhdessä lapsen kanssa päiväkodista alkaen.
– Kilpailumenestyksellä oli liiketoiminnalle ratkaiseva merkitys, sanoo erityispedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaara Positiivinen CV -tiimistä.
Hän pitää haastekilpailuja hyödyllisinä, kun yritetään ratkoa yhteiskunnallisia pulmia. Erityisen tärkeänä hän pitää kilpailun tuomaa näkyvyyttä.
– On ihmisiä, jotka tukevat startupeja ja pystyvät haistelemaan uusia jänniä keksintöjä ja potentiaalia. On tärkeää, että päästään isosti esiin.
– Haastekilpailu antaa hyvän syyn terävöittää ideaa, joka on varhaisen aihion asteella, muotoon, jota voi esitellä. Näitä pitäisi olla enemmänkin.
Osaksi uusia verkostoja
Kuntaliiton Klash-suunnittelukilpailuissa haetaan ratkaisuja haja-asutusalueiden liikkumispalveluiden, kuntalaisten omaehtoisen toiminnan ja nuorten opintopolun haasteisiin.
Ideana on, että voittavia ratkaisuja voitaisiin hyödyntää pilottikuntien, Janakkalan, Joensuun ja Vantaan, lisäksi muissakin kunnissa. Voittajilla on mahdollisuus päästä neuvottelemaan Kuntaliiton kanssa ratkaisuiden testaamisesta ja hankintasopimuksista.
Kunnat käyttävät 25 miljardia euroa vuodessa ulkoisiin hankintoihin. Markkina on siis valtava.
– Haastekilpailut tarjoavat julkiselle sektorille yhden uuden työkalun perinteisten hankintojen rinnalle, sanovat projektikoordinaattori Salla Nurminen ja johtava asiantuntija Kalle Nieminen Sitrasta.
Keskeisimpänä insentiivinä osallistumiselle he pitävät mahdollisuutta rahoitukseen, mutta hyvin suunniteltu ja toteutettu kilpailu voi tarjota kilpailijoille paljon muitakin kannustimia, kuten mahdollisuuden päästä osaksi uusia verkostoja, pääsyn kehittämään ratkaisuja tavoiteltujen kohderyhmien kanssa tai mahdollisuuden oppia ongelmanratkaisua.
– Parhaimmillaan haastekilpailulla on mahdollista löytää uusia ratkaisijoita, joista emme aikaisemmin tienneet. Kilpailu voi myös tarjota paikan ja ponnahduslaudan toimijoille, jotka ovat kehittäneet tuotetta, palvelua tai toimintamallia jo pidemmällekin. Varsinkin kilpailut, joihin kuuluu kiihdyttämö- tai kokeilujakso, mahdollistavat uusien verkostojen luomisen ja innovaatiokyvykkyyksien kartuttamisen.
Boksin ulkopuolelta
Ratkaisu 100:n finaaliin päässeen Made In Empatia -tiimin Ulla Teräs sanoo lähteneensä mukaan, koska se mahdollisti intohimoprojektin toteuttamisen.
Bisneksen tekemisen sijaan tiimiä houkutti iso yhteiskunnallisen muutoksen ajatus; voisiko uudella tavalla saada aikaan jotain jolla oli merkitystä? Ajatuksena oli luoda yhteiskunnallinen alusta, joka kokoaa yhteen empaattista ajattelua, edistää empatian opettelua taitona ja haluaa tehdä Suomesta maailman empaattisimman maan.
– Vaikka ratkaisumme ei voittanut, saimme oppeja asioista, joita siellä työstimme, ja sitä on voinut hyödyntää muualla.
Ulla Teräs arvioi, että kompleksisessa maailmassa pelkkä olemassa olevien ratkaisujen viilaaminen ei riitä, vaan tarvitaan uusia.
– Parhaimmillaan haastekilpailu kannustaa katsomaan asiaa ihan uudesta näkökulmasta, luovasti erilaisesta näkökulmasta, yli alojen ja organisaatiorajojen.
– Boksin ulkopuolelta ajattelua tarvitaan. En usko, että kaikki ratkaisut ovat jo olemassa.
Teksti Ville Miettinen