Kuntien esittämät ongelmat on muotoiltu haasteiksi, joiden tavoitteena on tarjota tiimeille hyvät edellytykset kilpailuun osallistumiseen. Pyrkimyksenä on innostaa monenlaisia kilpailutiimejä mukaan ja samalla auttaa niitä ehdottamaan laadukkaita, oivaltavia ja toimivia ratkaisuehdotuksia määriteltyihin haasteisiin. Haastekuvauksissa on pyritty selkeyteen, riittävään rajaamiseen ja samalla väljyyteen ihanteellisen lähtökohdan luomiseksi uusien, rohkeiden, toimivien sekä skaalautuvien ja yhteiskunnallisesti vaikuttavien ratkaisujen kehittämiselle. Haastekilpailuun valitut haasteet ovat seuraavat:
- Janakkala: Liikkumispalvelu haja-asutusalueille
- Joensuu: Alusta kuntalaisten omaehtoiselle toiminnalle
- Vantaa: Nuoret opintopolulle
1. Liikkumispalvelu haja-asutusalueille
Julkinen liikenne heikentyy kunnissa ja palvelut keskittyvät kuntakeskuksiin. Miten voisimme löytää uusia tapoja ihmisten, tavaroiden ja palveluiden kokonaistehokkaaseen liikkumiseen haja-asutusalueilla?
Haasteen kuvaus
Useissa kunnissa julkinen liikenne näivettyy samalla kun palvelut keskittyvät kuntakeskuksiin. Haja-asutusalueella, missä asutaan harvassa ja etäisyydet ovat pitkiä, asukkaat joutuvat eriarvoiseen asemaan palveluiden saavutettavuuden ja saatavuuden suhteen. Maaseudulla terveyskeskukseen ja apteekkiin on matkaa keskimäärin seitsemän kilometriä, kun kaupunkialueella matkaa on keskimäärin kaksi kilometriä. Riippuvuus yksityisautoilusta kasvaa, mutta kaikilla ei ole mahdollisuuksia liikkumiseen omalla autolla johtuen esimerkiksi yksityisautoilun korkeista kustannuksista, nuoresta iästä, ikääntyneiden ajokorttien vanhenemisesta tai ajokyvyn heikkenemisestä.
Kunnat järjestävät palveluita asukkaille. Kuljetusten järjestäminen on merkittävä kustannus kunnille. Kunnat vastaavat mm. koulukuljetuksista, esikoulukuljetuksista, päivätoiminnan kuljetuksista, terveyden- ja sosiaalihuollon kuljetuksista, sekä ateria- ja lähettikuljetuksista. Esimerkiksi koulukyytien kustannukset ovat lähes kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Viidesosa koululaisista, eli yli 120 000 lasta ja nuorta kulkee kouluun koulukuljetuksilla ja kunnille kyytien järjestäminen maksaa vuosittain yli 180 miljoonaa euroa.
Nykyiset ihmisten, tavaroiden ja palveluiden liikkumisen järjestelmät ovat hyvin pirstaleisia. Kunnissa on paljon toimijoita, jotka kuljettavat ihmisiä ja tavaroita päivittäin. Toimijat eivät tee riittävästi yhteistyötä tai pyri kokonaistehokkaisiin ratkaisuihin. Yritysten tuottamien liikkumisen palveluiden lisäksi kunnissa on paljon yksityisliikennettä, kuten työmatkoja ja harrastuskyytejä. Kokonaisuutena liikkumiseen käytetään huomattava määrä tarpeettomia ajallisia ja taloudellisia resursseja ja energiaa.
Etsittävä ratkaisu
Etsimme skaalautuvaa ratkaisua, joka lisää ihmisten mahdollisuuksia liikkumiseen haja-asutusalueilla, lisää palveluiden saavutettavuutta, vähentää yksityisautoilun tarvetta ja kuljetusten ympäristövaikutuksia sekä hillitsee kasvavia kuljetuskustannuksia kunnissa. Tavoitteena on yhdistää olemassa olevia ihmisten, tavaroiden ja palveluiden liikkumisen muotoja, lisäten yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Ratkaisun avulla pyritään kylien, taajamien ja kunnan alueiden eriarvoisuuden vähenemiseen palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden suhteen. Samalla pyritään asukkaiden hyvinvoinnin lisääntymiseen, viihtyvyyden paranemiseen sekä ikääntyneiden kotona asumisen pidentämiseen. Näin kunnat voivat tuottaa palvelut siellä missä se on kustannustehokasta samalla huolehtien niiden laadusta, saatavuudesta ja saavutettavuudesta.
Toimiva ratkaisu voi perustua esimerkiksi digitaaliseen palvelualustaan ja mobiilisovellukseen, joiden avulla julkisen, kaupallisen ja yksityisen liikkumisen resurssien käyttöä pystytään merkittävästi tehostamaan. Ratkaisu voi esimerkiksi tunnistaa ja mallintaa kunnan nykyiset kuljetukset (mitä kuljetetaan, reitit, aikataulut, erityistilanteet ja erityisryhmät) sekä luoda toimivampia ja tehokkaampia malleja kuljetusten kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, hallintaan ja seurantaan. Ratkaisu voi tuottaa kokonaisratkaisun määriteltyyn haasteeseen, tuottaa osaratkaisun, joka lisää koettua laatua ja vähentää kustannuksia, yhdistää olemassa olevia ratkaisuja tavoitteisiin pääsemiseksi tai ehdottaa täysin uutta tapaa haasteen ratkaisemiseen.
Haasteen pilottikunta
Haasteen pilottikuntana toimii Janakkalan kunta. Asukkaita Janakkalassa on 16 900 ja pinta-alaltaan 586 km2 kunnassa on kaksi kuntakeskusta ja 17 aktiivista kylää. Kunnassa toimii yhdeksän koulua, seitsemän päiväkotia sekä kaksi kirjastoa, terveysasemaa ja hammashoitolaa. Janakkalassa kuljetusoppilaat tekevät noin 150 000 henkilömatkaa vuosittain.
Kunnan tavoitteena on löytää parempi ratkaisu ihmisten, tavaroiden ja palveluiden kokonaistehokkaaseen liikkumiseen. Tällä hetkellä kunta käyttää vuosittain n. 1,3 miljoonaa euroa kuljetusten järjestämiseen. Tämä sisältää mm. 500 000 euron koulukuljetuskustannukset, 300 000 euron taksikustannukset, 200 000 euron ateria- ja lähettikustannukset, 100 000 euron joukkoliikennekustannukset, 50 000 euron esikoulukuljetukset ja 50 000 euron päivätoiminnan kuljetuskustannukset.
Haasteen taustoja
Liikkumisen palvelut ovat kehittyneet nopeasti ja erilaisia Mobility as a Service -malleja on kehitetty ja kokeiltu kasvavissa määrin myös haja-asutusalueilla. Alla joitain aiheeseen liittyviä lähteitä.
→ Kanta-Hämeen maakuntakartat ja kehityssuunnitelmat
→ Väylävirasto
→ Ylläs MaaS -kokeilu
→ Liike-tutkimusraportti
2. Alusta kuntalaisten omaehtoiselle toiminnalle
Kuntien kyky huolehtia palveluista heikentyy samalla kun kuntalaisten odotukset ja omaehtoisen toiminnan tarve kasvavat. Miten voisimme auttaa ihmisiä aktivoitumaan ja parantamaan yhdessä elinympäristöään ja hyvinvointiaan?
Haasteen kuvaus
Usean kunnan kyky tuottaa ja tarjota laadukkaita palveluita on heikentynyt. Resurssit eivät riitä kaikkien julkisten palveluiden, rakennusten, tilojen ja yhteisten alueiden ylläpitoon tai niiden kehittämiseen. Samaan aikaan eriarvoisuus alueiden välillä kasvaa, kun palveluita keskitetään ja resursseja ohjataan kuntakeskuksiin. Tietyillä alueilla myös kuntalaisten kyky huolehtia ympäristöstään ja hyvinvoinnistaan on heikentynyt.
Yhteisöllisyys ja aktiivisuus nousevat tärkeiksi tavoiksi ottaa oma elinympäristö haltuun, lisätä yhteistyötä sekä parantaa mahdollisuuksia omaehtoiseen hyvinvoinnista huolehtimiseen. Nykyisten osallistumisen tapojen rinnalle tarvitaan rohkeampia osallistumisen malleja ja palveluita sekä monipuolisempia aktiivisuuden tapoja, jotka voimaannuttavat ihmiset toimimaan itse ja yhdessä kunnan kanssa.
Kunnan puolelta haasteena on päästää irti perinteisistä toimintatavoista ja löysätä sääntelyä, jotta omaehtoinen toiminta tulee paremmin mahdolliseksi. Avoimuuden ja kuntalaisten osallistumisen kulttuuri vaatii pitkäjänteistä kehittämistä osallistumisen ja paikallisaktiivisuuden lisäämiseksi.
Etsittävä ratkaisu
Etsimme skaalautuvaa ratkaisua, jonka avulla ihmiset pystyvät paremmin aktivoitumaan ja kehittämään yhdessä kunnan kanssa omaa asuinympäristöään ja hyvinvointiaan, esimerkiksi hankkimalla rahoitusta, hyödyntämällä yhteisiä resursseja tai tuottamalla vertaispalveluja. Olennaista on auttaa kuntalaisia ja kuntia tekemään rohkeasti tekoja yhteisen hyvän puolesta.
Ratkaisun avulla pyritään esimerkiksi siihen, että kuntalaiset voivat järjestäytyä ja toimia yhdessä kehityshankkeiden eri rooleissa ja vaiheissa. Lisäksi ratkaisun tulisi kannustaa ja auttaa kuntia kehittämään aktiivisesti osallisuutta sekä luomaan malleja avoimeen ja yhteiseen hyvinvoinnin parantamiseen.
Toimiva ratkaisu voi perustua digitaaliseen palveluun tai alustaan, jonka kautta eri osalliset ympäri Suomea voivat helposti ja tehokkaasti toteuttaa elämää parantavia hankkeita yhdessä. Ratkaisu voi tuottaa kokonaisratkaisun määriteltyyn haasteeseen, tuottaa olennaisen osaratkaisun, yhdistää olemassa olevia ratkaisuja tavoitteisiin pääsemiseksi tai ehdottaa täysin uutta tapaa haasteen ratkaisemiseen.
Haasteen pilottikunta
Haasteen pilottikuntana toimii Joensuun kaupunki, joka haluaa luoda alustan ja toimintatavan, joiden kautta kuntalaiset voivat edistää ja tukea kuntalaislähtöisiä projekteja asuinympäristön ja hyvinvoinnin parantamiseksi.
Joensuu on kiinnostunut kehittämään kuntalais- ja yhteisölähtöistä tekemistä, jossa kuntalaiset voivat osallistua heille tärkeiden alueiden ja asioiden kehittämiseen oman kiinnostuksensa mukaisesti. Kaupungin toiveena on pystyä toteuttamaan kuntiin ”ylimääräistä” ja samalla avata kuntalaisille kanavia toteuttaa omaehtoisia projekteja ja löytää niille tukea muilta kuntalaisilta. Joensuun kaavailemat ratkaisut haasteeseen voivat olla erilaisia, esimerkiksi alusta-, palvelu- ja prosessiratkaisuja, jotka tarjoavat kunnille rohkean mahdollisuuden uudenlaiseen yhteistyöhön kunnan ja kuntalaisten välillä.
Haasteen taustoja
On olemassa paljon erilaisia malleja, tapoja ja välineitä lisätä ihmisten mahdollisuuksia osallisuuteen, osallistavaan kaupunkikehittämiseen sekä kuntien ja kuntalaisten yhteistyöhön. Alla joitain aiheeseen liittyviä lähteitä.
→ Kaupunkiaktivismi-tietopankki
→ Tampereen joukkorahoituskokeilu
→ Kreava Kerava -malli
→ Kuntalaisten osallistuminen
→ Kunnat tarjoavat kuntalaisille yhä enemmän erilaisia osallistumis- ja vaikuttamistapoja
3. Nuoret opintopolulle
Liian moni nuori ei koe aloittamaansa opiskelua merkityksellisenä ja keskeyttää toisen asteen opintonsa, jolloin he toimivat omaa pitkän ajan etuaan vastaan. Miten voisimme auttaa nuoria paremmin löytämään oman opintopolkunsa ja pysymään opintopolullansa?
Haasteen kuvaus
Peruskoulun loppuvaiheessa, sen jälkeen sekä toisen asteen koulutuksen alkuvaiheessa monen nuoren on vaikea löytää omaa opintopolkuaan. Peruskoulun jälkeisissä opinnoissa edellytetään myös vastuullisuutta ja taitoja vastata itsenäisesti opintojen etenemisestä, mikä on monille opiskelijoille haasteellista.
Opintojen aloittamatta jättämisellä tai niiden keskeyttämisellä on merkittäviä vaikutuksia nuorten hyvinvointiin. Me-säätiön mukaan Suomessa on yli 60 000 työelämästä ja koulutuksesta syrjässä olevaa 15–29-vuotiasta nuorta. Opintojen keskeyttämisen on katsottu lisäävän nuorten riskiä muun muassa työttömyyteen, köyhyyteen sekä sosiaaliseen syrjäytymiseen. Tutkimusten mukaan peruskoulun varaan jäävillä nuorilla syrjäytymisriski on jopa 30%. Viime vuosina opintojen keskeyttäminen on lisääntynyt valtakunnallisesti ja ongelma koskee kaikkia kuntia.
On oletettavaa, että tulevaisuudessa nopeasti muuttuva työelämäkenttä vaikeuttaa entisestään oman opintopolun löytymistä sekä lisää tarpeita kouluttautumiseen. Joidenkin arvioiden mukaan jo nyt työmarkkinoilta on hävinnyt 600 000 työpaikkaa, jotka eivät ole vaatineet koulutusta (Polkuja työhön, 2018).
Nuorten elämänhallintaan, hyvinvointiin ja sosiaaliseen asemaan liittyvät ongelmat ennakoivat opiskelun keskeyttämistä ja tätä kautta riski syrjäytymiseen kasvaa. Ongelma on tunnistetusti moniulotteinen. Oman opintopolun löytämisen ja sillä pysymisen vaikeuksiin vaikuttaa esimerkiksi nuoren oma kokemusmaailma; fyysinen ja psyykkinen terveydentila; emotionaalinen, henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi; vuorovaikutus perheen, ystävien, viiteryhmien ja oppilaitoksen henkilökunnan kanssa; ylisukupolvinen huono-osaisuus sekä muut rakenteelliset haasteet.
Etsittävä ratkaisu
Etsimme skaalautuvaa ratkaisua, jonka avulla yhä useampi nuori voi saada henkilökohtaista apua varhaisessa vaiheessa, ennen kuin nuoren ongelmat kasvavat tai kärjistyvät. On tärkeää, että löydettäisiin keinoja, joilla voidaan lisätä opintojen merkityksellisyyttä, tunnistaa opintojen keskeyttämiseen johtavia riskejä sekä auttaa nuoria pysymään opintopolulla. Haettavan ratkaisun tulee toimia valtakunnallisesti useissa kunnissa, erilaisissa oppilaitoksissa, monenlaisissa elämäntilanteissa ja todennettavasti auttaa nuoria oman opintopolun löytämisessä ja sillä pysymisessä.
Ratkaisun avulla voidaan pyrkiä parantamaan nuorten, perheiden, viiteryhmien ja/tai oppilaitoksen henkilökunnan mahdollisuuksia tai kyvykkyyttä auttaa nuoria. Ratkaisun avulla haetaan esimerkiksi opintojen merkityksellisyyden kokemuksen lisääntymistä ja/tai aloitettujen opintojen keskeytymisen vähenemistä.
Toimiva ratkaisu voi esimerkiksi hyödyntää data-analytiikkaa, koneoppivaa teknologiaa, digitaalista palvelumuotoilua tai muita tapoja nuorten haasteiden ja mahdollisuuksien näkyväksi tekemisessä, ongelmatilanteiden tunnistamisessa, arvioimisessa ja ennakoinnissa ja/tai oman opintopolun rakentamisessa ja seuraamisessa. Ratkaisu voi tuottaa kokonaisratkaisun määriteltyyn haasteeseen, tuottaa olennaisen osaratkaisun, yhdistää olemassa olevia ratkaisuja tai ehdottaa täysin uutta tapaa haasteen ratkaisemiseen.
Haasteen pilottikunta
Haasteen pilottikuntana toimii Vantaan kaupunki ja sen sivistystoimen nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalue kumppaninaan Vantaan ammattiopisto Varia. Kaupungin strategisena tavoitteena on vähentää opintojen keskeyttämistä ammatillisessa koulutuksessa. Kaupungissa on valmistunut vuosille 2019–2021 myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelma, jonka tavoitteena on vähentää hyvinvointieroja Vantaalla.
Ammattiopisto Variassa koulutuksen keskeyttäneiden opiskelijoiden määrä on ollut suhteellisen korkea verrattuna maan keskiarvoon. Opiskelijahuollon ja opetushenkilöstön tukitoimista huolimatta 15–17 % opiskelijoista on eronnut oppilaitoksesta suorittamatta aloittamiaan opintoja loppuun. Variassa on koulutettu opettajia ja muuta henkilöstöä opiskelijoiden kohtaamiseen, ryhmäyttämiseen, uusiin pedagogisiin menetelmiin ja erityisten tukitarpeiden yksilölliseen huomioimiseen.
Nuorten kokemista ongelmista on olemassa tilastotietoa yleisellä tasolla, mutta keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden tuen tarvetta ei pystytä tunnistamaan riittävän ajoissa eikä riittävää tai nuoren tilanteeseen sopivaa tukea voida tarjota kaikille opiskelijoille.
Haasteen taustoja
Nuorten koulutukseen liittyviä kysymyksiä ja haasteita on selvitetty laajasti erilaisissa tutkimuksissa ja hankkeissa. Esimerkiksi Me-säätiö on selvittänyt laajasti nuorten syrjäytymisen kysymyksiä, niihin liittyviä haasteita sekä kehittänyt työkaluja syrjäytymisen ja siihen liittyvien aiheiden ymmärtämiseen. Sitran Helsinki Design Labin julkaisema kirja Recipes for Systemic Change (sivut 141–179) tarjoaa laajan katsauksen haasteen taustoihin. Alla joitain aiheeseen liittyviä lähteitä.
→ Me-säätiö
→ Etuuspolut-visualisointityökalu
→ Syrjäytymisen dynamiikka
→ Tajua mut -toimintamalli
→ Polkuja työhön -hanke
→ Recipes for Systemic Change -julkaisu
De problem kommunerna presenterat har formulerats till utmaningar som ska ge teamen goda förutsättningar att delta i tävlingen. Avsikten är att inspirera flera olika slags deltagare och samtidigt hjälpa dem att komma med högklassiga, insiktsfulla och fungerande lösningsförslag till de givna utmaningarna. Utmaningarnas beskrivningar har gjorts så tydliga som möjligt, tillräckligt avgränsade och samtidigt så öppna att de utgör ett idealiskt utgångsläge för nya, djärva, fungerande och skalbara lösningar med samhällelig genomslagskraft. Följande utmaningar går vidare i tävlingen:
- Janakkala: Transportservice i glesbygden
- Joensuu: Plattform för invånarnas egna initiativ
- Vanda: De unga på studievägen
1. Transportservice i glesbygden
Kollektivtrafiken minskar i kommunerna och tjänsterna för invånarna koncentreras till centralorterna. Hur kan vi finna nya sätt att öka den totala effektiviteten i transporten av människor, varor och tjänster i glesbygden?
Beskrivning av utmaningen
I många kommuner krymper kollektivtrafiken samtidigt som tjänsterna för invånarna koncentreras till centralorterna. I glesbygden där bosättningen är spridd och avstånden är långa hamnar invånarna i en ojämlik ställning när det gäller tillgänglighet och tillgång till faciliteter och tjänster. På landsbygden är avståndet till hälsostationen och apoteket i genomsnitt sju kilometer, jämfört med stadsområden där avståndet i genomsnitt är två kilometer. Bilberoendet ökar, men alla har inte möjlighet att använda egen bil bland annat på grund av de höga kostnaderna. Andra orsaker kan vara ung ålder, att körkortet gått ut eller att körförmågan försämrats med åldern.
Kommunerna ordnar service för sina invånare. Transporterna är en betydande kostnad för kommunerna som svarar för till exempel för skolskjutsar, skjuts till förskolan, dagverksamhet och hälso- och socialvården, samt måltids- och budtransporter. Kostnaderna för till exempel skolskjutsar har nästan fördubblats på tio år. En femtedel av eleverna, dvs. över 120 000 barn och unga tar sig till skolan med skolskjuts och för kommunerna kostar ordnandet av skjuts årligen över 180 miljoner euro.
Dagens system för transport av människor, varor och tjänster är mycket splittrade. I kommunerna finns det många aktörer som transporterar människor och varor dagligen. Dessa aktörer samarbetar inte tillräckligt och eftersträvar inte heller resurseffektiva lösningar. Utöver de transporttjänster som företagen producerar finns det mycket privattrafik i kommunerna, såsom arbetsresor och skjuts till hobbyer. Den samlade bedömningen är att alltför mycket tid, energi och resurser används för transporter.
Lösningen
Vi önskar hitta en skalbar lösning som förbättrar transportmöjligheterna för invånarna i glesbygdsområden, ökar tillgängligheten till varor och tjänster, minskar privatbilismen och transporternas miljökonsekvenser samt bromsar kostnadsökningen för transporter i kommunerna. Syftet är att kombinera existerande transportformer för människor, varor och tjänster genom att öka samarbetet mellan olika aktörer, dvs. integrerade mobilitetstjänster.
Det man eftersträvar är att minska ojämlikheten mellan byarna, tätorterna och de olika delarna av kommunen med tanke på tillgången till tjänster och tillgänglighetsaspekten. Samtidigt vill man öka välfärden, förbättra trivseln och öka möjligheterna för äldre att bo hemma längre. På så sätt kan kommunerna producera tjänster där det är kostnadseffektivt att göra det och samtidigt sörja för tillgängligheten, tillgången och tjänsternas kvalitet.
En fungerande lösning kunde till exempel vara en digital serviceplattform och
en mobilapplikation med vars hjälp man kan uppnå avsevärd resurseffektivitet i offentliga, kommersiella och privata transporter. Man kan till exempel identifiera och beskriva kommunens nuvarande transporter (typ av transport, rutter, tidtabeller, specialsituationer och specialgrupper) samt skapa mer fungerande och effektivare modeller för en heltäckande planering, styrning och uppföljning av transporterna.
Lösningen kan vara ett koncept som hanterar hela den beskrivna utmaningen, producerar en dellösning som ökar den upplevda kvaliteten och minskar kostnaderna, kombinerar existerande lösningar för att nå målen eller föreslår ett helt nytt sätt att ta itu med utmaningen.
Pilotkommun för utmaningen
Pilotkommunen för utmaningen är Janakkala kommun. Antalet invånare i Janakkala är 16 900 och i kommunen som har en yta på 586 km2 finns det två centralorter och 17 aktiva byar. Kommunen har nio skolor, sju daghem och två bibliotek, två hälsostationer och två tandkliniker. I Janakkala är antalet skolresor uppskattningsvis 150 000 per år.
Kommunens syfte är att finna en bättre lösning som ökar totaleffektiviteten i transporterna av människor, varor och tjänster. I dagsläget använder kommunen årligen cirka 1,3 miljoner euro för ordnandet av transporter. Detta omfattar bland annat skolskjutskostnader på 500 000 euro, taxikostnader på 300 000 euro, måltids- och budtransporter på 200 000 euro, kollektivtrafikkostnader på 100 000 euro, skjuts till förskolan på 50 000 euro och skjuts till dagverksamhet på 50 000 euro.
Bakgrund
Mobilitetstjänsterna har utvecklats snabbt och olika Mobility as a Service-modeller har utvecklats och testats i ökande omfattning också i glesbygdsområden. Nedan några källor om temat.
→ Kanta-Hämeen maakuntakartat ja kehityssuunnitelmat
→ Väylävirasto
→ Ylläs MaaS -försök
→ Liike forskningsrapport (på engelska)
2. Plattform för invånarnas egna initiativ
Kommunernas servicekapacitet minskar samtidigt som invånarna har större förväntningar och behovet av verksamhet på eget initiativ ökar. På vilket sätt kunde vi hjälpa människor att aktivera sig och tillsammans förbättra sin livsmiljö och sitt välbefinnande?
Beskrivning av utmaningen
Många kommuners kapacitet att producera och tillhandahålla högklassiga tjänster för sina invånare har försämrats. Resurserna räcker inte till för underhållet av alla offentliga tjänster, byggnader, lokaler och gemensamma områden eller för utvecklingsarbete. Samtidigt ökar ojämlikheten mellan områdena då tjänsterna koncentreras och resurserna styrs till centralorterna. På vissa områden har också invånarnas förmåga att själva se om sin närmiljö och sitt välbefinnande försämrats.
Gemenskap och aktiva insatser blir allt viktigare sätt för invånarna att ta sig an den egna livsmiljön, öka samarbetet och förbättra möjligheterna att med egna initiativ ta hand om sitt välbefinnande. Vid sidan om de nuvarande metoderna för delaktighet behövs djärvare medinflytandemodeller och mångsidigare sätt för invånarna att aktivera sig. Det ger människor egenmakt att agera själva och tillsammans med kommunen.
För kommunens del är utmaningen att släppa de traditionella verksamhetsformerna och luckra upp normer och bestämmelser så att verksamhet baserad på invånarnas egna initiativ ska bli möjlig i större omfattning. En öppen kultur där invånarna har medinflytande kräver långsiktig utveckling för att öka delaktigheten och invånarnas egen aktivitet.
Lösningen
Vi önskar hitta en skalbar lösning som ska hjälpa invånarna att aktivera sig i högre grad och i samverkan med kommunen förbättra sin egen boendemiljö och sitt välbefinnande, till exempel genom att skaffa finansiering, utnyttja gemensamma resurser eller genom att producera tjänster mellan privatpersoner (”peer-to-peer”). Det viktigaste är att hjälpa invånarna och kommunerna att bidra med modiga insatser för det gemensamma bästa.
Lösningen syftar till exempel till att invånarna ska kunna organisera sig och arbeta tillsammans i olika roller och skeden i utvecklingsprojekten. Dessutom borde lösningen uppmuntra och hjälpa kommunerna att aktivt utveckla medverkan och skapa modeller för förbättring av välfärden, öppet och tillsammans.
En fungerande lösning kan basera sig på digitala tjänster eller en plattform, där olika aktörer runt om i landet lätt och effektivt tillsammans kan genomföra projekt som förbättrar livskvaliteten. Lösningen kan vara ett koncept som hanterar hela den beskrivna utmaningen, producerar en dellösning, kombinerar befintliga lösningar för att nå målen eller föreslår ett helt nytt sätt att ta itu med utmaningen.
Pilotkommun för utmaningen
Pilotkommunen för utmaningen är Joensuu stad som vill skapa en plattform och ett verksamhetssätt som gör det lättare för alla invånare i kommunen att arbeta för och stödja projekt som utgår från invånarna och syftar till att förbättra boendemiljön och välbefinnandet.
Joensuu vill gå in för att utveckla aktiviteter som utgår från invånarna och lokalsamhället där kommuninvånarna enligt eget intresse kan delta i utvecklingen av de områden och frågor som de upplever som viktiga. Stadens önskan är att kunna bidra med något ”extra’” till kommunerna och samtidigt öppna kanaler för kommuninvånarna att förverkliga egna projekt och få stöd för dem av andra invånare. Joensuus lösningar på utmaningen kan variera, till exempel plattform-, service- och processlösningar som ger möjligheter till nya modiga former av samarbete mellan kommunen och dess invånare.
Bakgrund
Det finns många olika modeller, metoder och verktyg som ökar invånarnas möjligheter till delaktighet och engagemang i stadsutvecklingen och utvecklar samarbetet mellan invånarna och kommunen. Nedan några källor om temat.
→ Kaupunkiaktivismi-tietopankki
→ Tampereen joukkorahoituskokeilu
→ Kreava Kerava -malli
→ Kuntalaisten osallistuminen
→ Kunnat tarjoavat kuntalaisille yhä enemmän erilaisia osallistumis- ja vaikuttamistapoja
3. De unga på studievägen
Alltför många unga upplever inte studierna som meningsfulla och avbryter sin studier på andra stadiet, vilket är emot deras egna intressen på lång sikt. På vilket sätt kunde vi hjälpa de unga att hitta en lämplig utbildning och förmå dem att slutföra studierna?
Beskrivning av utmaningen
I slutet av grundskolan, efter den och i början av utbildningen på andra stadiet har många unga svårt att hitta en egen väg. I studierna efter grundskolan förutsätts den unga ta ansvar och ha förmåga att självständigt se till att studierna framskrider, vilket kan vara utmanande för många.
Att inte inleda eller att avbryta studierna har stor betydelse för de ungas välfärd. Enligt stiftelsen Me-säätiö har vi mer än 60 000 unga i åldern 15–29 som varken är i arbetslivet eller i utbildning. Avbrutna studier ökar enligt undersökningar de ungas risk att bli till exempel arbetslösa, fattiga och socialt utanför. Enligt undersökningar ökar risken för marginalisering upp till 30 % bland de ungdomar som inte har annan än grundskoleutbildning. De senaste åren har avhoppen ökat på nationell nivå och problemet gäller alla kommuner.
Man kan dessutom anta att det kan bli ännu besvärligare i framtiden att hitta sin väg och att behovet av utbildning kommer att öka med de snabba förändringarna i arbetslivet. Enligt vissa bedömningar har arbetsmarknaden för outbildad arbetskraft redan minskat med hela 600 000 arbetsplatser (Polkuja työhön, 2018).
Unga som har problem med livshanteringen, välfärden och den sociala ställningen riskerar avbryta sina studier, vilket ökar risken för marginalisering. Problemet är som känt komplext. Svårigheterna att hitta en egen väg i studierna och att hållas kvar på den beror på den ungas egna upplevelser, fysiska och psykiska hälsa, emotionella, psykiska och sociala välmående, växelverkan med föräldrar, vänner, andra referensgrupper och skolans personal samt generationsöverskridande utsatthet och andra strukturella utmaningar.
Lösningen
Vi önskar hitta en skalbar lösning som kunde hjälpa allt fler ungdomar att få personligt stöd i ett tidigt skede, innan problemen hunnit växa eller drivits till sin spets. Det är viktigt att hitta metoder med vilka man kan öka studiernas meningsfullhet, identifiera risker som leder till avhopp och hjälpa de unga att avsluta sina studier. Lösningen ska gå att använda på nationell nivå i olika slags kommuner, vid olika läroanstalter och i olika livssituationer och den ska bevisligen hjälpa unga att hitta sin studieväg och att hållas där.
Med en sådan lösning kunde man förbättra de ungas, familjernas, övriga referensgruppers och/eller läroanstaltens möjligheter och kapacitet att hjälpa ungdomarna. Lösningen ska öka de ungas upplevelse av meningsfullhet i studierna och/eller leda till färre avbrutna studier.
En fungerande lösning kan till exempel utnyttja data-analytik, maskininlärning, digital servicedesign eller andra sätt som synliggör de ungas utmaningar och möjligheter, identifierar, bedömer och förutser problem och/eller skräddarsyr och följer upp studievägarna. Lösningen kan vara ett koncept som hanterar hela den beskrivna utmaningen, producerar en dellösning, kombinerar befintliga lösningar eller föreslår ett helt nytt sätt att ta itu med utmaningen.
Pilotkommun för utmaningen
Pilotkommun är Vanda stad och dess bildningsväsen, ungdoms- och vuxenutbildningens resultatområde, tillsammans med Vanda yrkesinstitut Varia. Stadens strategiska mål är att minska antalet avbrutna studier inom yrkesutbildningen. Staden har ett åtgärdsprogram för positiv särbehandling 2019–2020, vars mål är att minska välfärdsskillnaderna i Vanda.
Vid yrkesinstitutet Varia har antalet studerande som avbryter sina studier varit relativt stort jämfört med genomsnittet i landet. Trots både studerandevårdens och undervisningspersonalens stödåtgärder har 15–17 % av studerandena lämnat yrkesinstitutet utan att avsluta sina studier. Varia har utbildat sina lärare och övrig personal i gruppdynamik och nya pedagogiska metoder, i hur man möter de unga och hur man beaktar individuellt behov av särskilt stöd.
Det finns allmän statistik på ett generellt plan över problemen som ungdomarna upplever, men behovet av stöd för unga som riskerar avbryta sina studier kan inte i dagsläget identifieras i tillräckligt god tid och alla elever kan inte erbjudas tillräckligt stöd.
Bakgrund
Det finns flera omfattande undersökningar och projekt där problemen och utmaningarna inom utbildningen för unga har utretts. Stiftelsen Me-säätiö har utrett problemen och utmaningarna som gäller marginaliseringen bland unga och utvecklat verktyg för att förstå marginaliseringen och frågor kring den. Sitras bok Recipes for Systemic Change (s. 141–179), som utgivits av Helsinki Design Lab, ger en bred översikt över bakgrunden till utmaningen. Nedan några källor om temat.
→ Me-säätiö
→ Etuuspolut-visualisointityökalu
→ Syrjäytymisen dynamiikka
→ Tajua mut -toimintamalli
→ Polkuja työhön -hanke
→ Recipes for Systemic Change